luento 19.11, viestinnästä organisaatiossa

”You cannot not communicate” (Paul Watzlawick) oli ryhmämme mielestä luennon hyvin tiivistävä ilmaisu, siinä mielessä, että organisaation voidaan ajatella rakentuvan viestinnästä ja silloin on tärkeää muistaa, että pelkkä läsnäolokin viestii jotakin, ja non-verbaalista viestintää tapahtuu ihan huomaamatta jatkuvasti. Edellä mainittujen viestintäkeinojenlisäksi tietysti organisaatiossa tapahtuu monella tasolla kokoajan tarkoituksellistakin viestintää niin kahvipöydissä, ohimennen käytävillä kuin myös virallisin sähköpostein. Kun organisaatio ja sen brändi oikeastaan ovat täysin kommunikaation tulosta, johtamisessa ehkäpä tärkeintä on hallita vuorovaikutusta. Luento saikin meidät pohtimaan kuinka tärkeää vuorovaikutustaitojen hallinta on johtajalle, lukuisien sähköisten viestintävälineiden käyttötaidon ohella. Johtajan työ on kaikin puolin viestintää, on neuvotteluja, epävirallista viestintää, viestinnän rakentamista organisaation osien välille, tiedon keruuta, tiedon välittämistä ja ennen kaikkea vuorovaikutustaitona kuunteleminen on tärkeää. Luennolla hyvä esimerkki kuulemisen tärkeydestä oli, kuinka esimiehen käytös voitaisiin tulkita todella välinpitämättömäksi, jos hän ei kiireissään kerkeisi tai huomaisi vastata pian alaisen sähköpostiin.

Luennolla myös luokiteltiin viestintää monin tavoin, enimmikseen sen perusteella keneltä kenelle se on suunnattu. Organisaation sisällä viestintä liittää eri organisaation rakenteita yhteen, voi olla kahdenvälistä, ryhmienvälistä tai koko organisaation kattavaa joukkoviestintää. Organisaation ulkopuolella näkyvintä viestintää on ehkä media ja mainostaminen. Uskomme että kaikkien sisäisen ja ulkoisen viestinnän tasot myös vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi esimiehen ja alaisen välillä tapahtunut kahdenvälinen epäonnistunut viestintä voi aiheuttaa isomman ryhmän luottamuspulan esimiestä kohtaan, ja, jos organisaation sisäinen ilmapiiri muuttuu huonoksi, se helposti viestittyy myös organisaation ulkopuolelle.

Tiivistetysti ryhmämme näkee nyt viestinnän tärkeäksi, koska:

1.      Toimiva moniääninen viestintä kehittää organisaatiota ja lisää sen innovatiivisuutta. 
2.      Hyvin toimiva sisäinen ja ulkoinen viestintä luo positiivisen kuvan organisaatiosta, mikä näkyy varmasti asiakassuosiona. 
3.      Viestintä kokoaa monista osista koostuvan organisaation kokonaisuudeksi. 

Ennen luentoa ajattelimme viestinnän olevan suuri osa johtajan arkipäivää, mutta emme nähneet yhtä pitkälle onnistuneen tai epäonnistuneen viestinnän seurauksia. Lisäksi havahduimme siitä kuinka paljon viestimme silloinkin kun kuvittelemme olevamme viestimättä, ja pohdimme, että juuri tällainen hiljainen viestintä voidaan helposti väärin ymmärtää välinpitämättömyydeksi tai muulla tavoin negatiivisesti.